torstai 2. helmikuuta 2017

Joko ne 7-vuotiaatkin kiusaa toisiaan?

Me istahdettiin ruuan jälkeen pojan kanssa duplojen pariin, menikös siinä minuutti vai kaks, kun äiti jo kysyi leikitäänkö näillä vai mennäänkö ulos? No Leevihän halus ulos keinumaan, ja halus niinkin tosissaan, että lähti itse edeltä eteiseen komentaen äitiä pukemaan.

Vaatteet päälle ja mars pihalle kohti vastapäistä leikkipuistoa. Käveltiin suojatielle ja odoteltiin meidän vuoroa. Puistossa keinui pieni tyttö, joka tuli meitä vastaan ylitettyämme autotien. Leevi höpötteli heti tytöstä jotain, (tais sanoa ensin pojaksi, mutta korjasin heti) ja tyttö tuli meidän perässä takaisin keinumaan. Ja siitä se höpötys alkoi.

Tyttö kertoi nimensä ja toisen nimensä. Kertoi myös sukunimensä ja kaikkien sukulaistensa nimet, äidin tyttönimeen asti. Tyttö kertoi ikänsä, - ei ole kuusi eikä kahdeksan, vaan.. No seitsemän tietysti, vastasin ja höpöteltiin ekasta luokasta ja kavereista. Kysyessäni, miksi tyttö oli yksin leikkimässä, kertoi hän kuinka hänen ystävänsä ei enää leiki hänen kanssaan. Ja syynähän oli tietysti jonkun tytön syntymäpäivät, joita porukalla vietettiin kentän laidalla, josta tämä tyttö sitten kulki pyörällä (häntähän ei oltu kutsuttu) ja näin ollen hän häiritsi muita eikä tämän takia hänen kanssaan enää leikitä.

Siis ihan totta, ihan oikeasti! Seitsemän vuotiaat tytöt tekee tälläistä, ja jopa tämä herttainen ja puhelias tyttö puistossa sanoi, kuinka hän ihmettelee, miten tämän ikäiset JO tekee näin. Fiksu ja suloinen tyttö, auttoi ja kannusti meidän poikaa liukkaassa liukumäessä, kahden vanhaa jota ei ollut koskaan ennen edes tavannut. Nyt jäin vain miettimään, näinkö varhain se tyttöjen välinen kiusaaminen ja syrjintä jo alkaa, ei kai?

Voitaisiinpa me aikuiset estää meidän lapsia kiusaamasta, näin ollen toivon ja pyrin tekemään kaikkeni, ettei oma lapseni koskaan syyllistyisi kiusaamiseen. Se on väärin, ja se on niin kovin surullista. Me ollaan kaikki yhtä tärkeitä, me ollaan kaikki haavoittuvaisia. Seis kiusaamiselle, me kyllä mahdutaan tänne kaikki.


♥ Laura

2 kommenttia:

  1. Mun kokemukseni on, että jo noin nelivuotiaat tytöt tekevät juuri tätä ja syntymäpäivät - siinä ihan paras aihe kaikenmaailman kiristykseen yms. Näin se maailma menee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vaan on niin kurjaa ja sydäntä särkevää, ei siitä mihinkään pääse. :(

      Poista

Jätä muisto vierailustasi ❤️