Kaksplus.fi

torstai 31. elokuuta 2017

Kyyneleitä ja piparkakkuja

Tänään piti kirjoittaa jostain ihan muusta, syksyn alusta ja kuluneesta kesästä. Mutta aamu toikin tullessaan kyyneleitä aina iltaan asti, kaupan päälle vielä punaiset silmät sekä turvonneet kasvot. Se siitä sitten, alas tultiin taas niin että sattui.

Hyvä ettei pompittu tasajalkaa ilosta kun kiertopäivänä kolmetoista ovulaatiotestiin pamahti illalla kaksi yhtä vahvaa viivaa - hei nythän tää vois jopa onnistua! Vaan tänään päästiin kiertopäivään yhdeksäntoista ja se kierto meni siinä. Ei mitään mahdollisuuksia, missä vika piilee kun tämä vaihe jää niin lyhyeksi eikä anna raskaudelle edes pienintäkään mahdollisuutta? Sen kerran kun saadaan ovulaatio mahdolliseksi menee kaikki muu pieleen. Yli kaksi vuotta odotuksen odotusta alkaa repimään sielua ja sydäntä, mä olen jo niin hajalla.

Ajatukset hyppii vuoristorataa, nyt riittää, ei enää. Hetken päästä taas yritetään uudelleen niin kauan että onnistutaan. Mutta entä jos me ei enää onnistuta? Entä jos. Nyt tekis vaan mieli käpertyä kasaan ja pysyä siellä mahdollisimman pitkään. Ehkä huominen on jo parempi, tai sitten kaikki muistuttaa taas siitä puuttuvasta palasesta, kuinka lapsi pyytää pientä leikkikaveria eikä äiti pysty sitä antamaan vaikka kuinka yrittää. Vaan kauanko sitä jaksaa enää yrittääkään?

Olisko tän päivän itkut jo itketty, masut on ainakin syöty täyteen piparkakkuja, koska hei, miksei elokuussakin vois leipoa pipareita? Me ainakin leivottiin. Ja illalla vielä koristeltiin niitä mielin määrin isin tuomilla irtonamuilla ja ranskanpastilleilla. Pientä lohtuherkkua koko perheelle.

 
Että hyvää syksyn alkua vaan meille, toivon parempaa kaikille muille.
Onko muilla kokemuksia liian lyhyestä luteaalivaiheesta? Pliis, kertokaa.

 ♥ Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä muisto vierailustasi ❤️