sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Kolmen toiveen toivelista

Vuosi sitten silloin kolmevuotias toivoi kaiken mahdollisen, oli se telkkarimainos tai lelulehden aukema, lisättiin se joulupukin toivelistalle. Lisättiin, vaikkei sitä ihan tosissaan edes toivottu. Mutta kun koko asia oli uusi ja ihmeellinen, ei kai ihme, että kaikki päättyi toivelistalle. Silti äiti ja isi aina muistutti, ettei se pukki voi sitten ihan kaikkea tuoda, joten kannattaa toivoa vaan niitä oikeita suosikkeja, niitä oikeasti tärkeitä toiveita.

Mutta tällä kerralla, nyt neljävuotiaana pojan toivelista on ihan toisenlainen, nyt pukin lahjalistalta löytyy määrätietoisesti vain kolme toivetta, kolme tarkkaan valittua ja selkeästi mietittyä lahjaa. Ja joka kerta, kun Leeviltä kysyy mitä hän toivoo, on vastaus täysin sama. Äiti vielä lisää, etkö toivo muuta, ja muru vastaa päättäväisesti en. Ja äiti on varsin tyytyväinen, tyytyväinen murun kolmen toiveen lahjatoivelistaan. Murulla on nimittäin hyvät toiveet, aidot ja oikeasti toivotut lahjatoiveet. Mutta miten neljävuotiaan toivelistalta voikaan löytyä vain kolme toivetta, eikä sitä kokonaista lelukirjaa?

Me kirjoitettiin tänä vuonna pukille oikein oikea lahjatoivelista, tai isimies sen kirjoitti ja pikkumies allekirjoitti. Josta muru oli oikein huolissaan jo seuraavana päivänä, että se täytyy nyt sitten postittaa, ja niin iskä sen vei mukanaan töihin lähtiessään eikä sitä sen koommin olla nähty, lieneekö jo pukin käsissä ja toiveet tonttupajalla tekeillä. Mahdollisesti.

Mitä se neljävuotias sitten toivoo joululahjaksi? Toiveet on selkeät, kysyessä ne tulee kuin apteekin hyllyltä eikä niitä tarvitse erikseen pähkäillä ja arpoa. Niitä ei ole tullut lainkaan lisää, niitä ei ole vaihdettu. Ne ovat olleet jo pitkään samat ja niitä poika toivoo ihan tosissaan.

Ihan ensimmäinen ja se kaikista  tärkein toive on pikkulego sairaala. Aina lelukaupassa se huomataan ja muistutetaan, että tätä mä äiti toivon, täältä sen sitten saa. Seuraavana perässä lähes yhtä tärkeänä tuleekin sitten pikkulego poliisirekka, joka olikin pojan ihan ensimmäinen joululahjatoive kun joulusta alettiin syksyllä puhumaan. Sitten murun legokaupunkileikit saadaan jo aika kokonaisiksi, kun nämä kaksi aarretta löytyisi pukin säkistä aattona. Ja vielä kolmantena Leevi toivoo omia lautapelejä, joita voidaan sitten yhdessä koko perheenä pelata. Sanoisinko näin äitinä, että murulla on todella hyviä toiveita, ja kaikki täysin toteutettavissa. Ehkä jopa jo toteutettunakin.

Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä muisto vierailustasi ❤️